ELÄ HETKESSÄ – ÄLÄ SOMESSA

Tänään aamulla pohdiskelin mennyttä viikonloppua ja sitä miten kivaa mulla on ollut. Hyvää ruokaa, kivoja ihmisiä ympärillä ja omaakin aikaa ehdin ottaa hyvin. Vietin siis niin huippuhyvän viikonlopun mutta yksikään näistä erityisen hyvistä hetkistä ei päätynyt someen. Miksei? Koska itse olen sitä mieltä, että juuri ne parhaimmat ja hauskimmat hetket vietetään oikeasti hyvien ihmisten ympäröimänä ja silloin voi tehdä muutakin kuin somettaa. Somen ei tarvitse olla jatkuvasti läsnä ja sinne ei tarvitse päivittää jokaista tapahtuvaa asiaa realiajassa. Uppouduin mm. juttelemaan yli viideksi tunniksi toisen ihmisen kanssa ja minusta parasta on ne hetket kun et kaipaa puhelintasi. Vaikka saisinkin ilmoituksia puhelimeeni ja kuulisin ne, ei minun ole pakko saada katsoa niitä heti.

Sunnuntai meni herkkuja syöden ja niistäkään ei yksikään päätynyt someen. Nautin hyvästä seurasta ja keskityin enemmän syömiseen kuin somettamiseen. En kestä ihmisiä jotka eivät pysty ikinä aloittamaan syömistä ellei sitä ole saatu ensin nettiin. Välillä se yltiömäinen pakkomielle -somettaminen tulee korvista enkä kestä kun joskus voisi elää hetkessä. Katsele enemmän ympärillesi ja päätä hetkiä jolloin et kaiva puhelintasi esiin ollenkaan. Itse vietän melko paljon aikaa lasten kanssa mutta nekään hetket eivät tule ilmi sosiaalisesta mediastani koska keskityn erityisesti lasten kanssa enemmän tekemiseen kuin puhelimen tuijottamiseen. Haluan myös suoda huomioni lapsille puhelimen sijasta.

Minulle nousee myös valtava myötähäpeä seurata ihmisiä somesta jotka ovat esimerkiksi juhlissa ja kaikki somettavat samoista juhlista. Videoissa/kuvissa voi vielä näkyä että jokaisella on puhelin kädessä. Jotenkin niin noloa. En tarkoita etten ikinä jakaisi itse sosiaaliseen mediaan mitään mutta rajansa kaikella – on osattava jättää puhelin välillä myös pois ja elää hetkeä oikeiden ihmisten kanssa.

Huomaat kyllä nopeasti ettet menetä mitään vaikket tietäisikään kokoajan mitä netissä tapahtuu.

Toinen kiusallinen asia on salasomettaminen eli toisten ihmisten salakuvaus tai kysymättä lupaa toisista ihmisistä julkaiseminen. Minusta sivusta riippumatta on kysyttävä aina asianomaisilta että on ok julkaista materiaalia heistä. Vaikka henkilö olisikin somessa, jokaisella on oikeus päättää mitä materiaalia hänestä sinne jaetaan.

En myöskään henkilökohtaisesti haluaisi jakaa kaikkea arjestani jokaiselle seuraajalleni ja tällä tarkoitan jokaista kuluvaa tuntia – missä menen, kenen kanssa ja mitä syön. Haluan pitää sentään jotain yksityisyyttä ja minusta se on täysin tervettä. Joskus on hyvä myös jättää tietoisesti puhelin kotiin/äänettömälle. Joitakin aikoja sitten elin noin kaksi viikkoa erilaisilla rikkinäisillä puhelimilla joihin en todellakaan jaksanut alkaa ladata kaikkia sovelluksia. Odotin uutta saapuvaa puhelinta joten päätin päivittää ne vasta siihen. Johonkin puhelimeen ei edes ollut mahdollista ladata nykypäivän uusimpia äppejä. Tämä oli itselleni tosi helppoa enkä edes kaivannut somea niinkään. Enemmän hermoja kiristi puhelimien rikkinäisyys ja toimimattomuus. Valokuvaajana tarvitsen kuitenkin meilit sekä muut facebook/insta-äpit puhelimeen koska asiakas voi ottaa lähes mitä kautta yhteyttä. Jos missaan viestit asiakkaalta tai vastaan liian myöhässä, on asiakas saattanut muuten jo siirtyä toiselle. Loppujen lopuksi siis.. liika on aina liikaa ja rajansa kaikella. Tietoista läsnäoloa voi harjoitella ja ikinä ei ole liian myöhäistä opetella pois jatkuvasta somettamisesta. Huomaat kyllä nopeasti ettet menetä mitään vaikket tietäisikään kokoajan mitä netissä tapahtuu.

 

Kommentit

kommenttia